Liskotyttö
tammik. 6., 2008 | 06:45 pm
mood: 
blank
music: Billy Talent - Fallen Leaves
Missäs se asuukaan? Onkos toi sen talo? Me mentiin ohi!!
Kaverilleni oli hieman hankalahko löytää. Minä ja![[info]](http://l-stat.livejournal.com/img/userinfo.gif)
hetuska menimme spontaanisti 4 tunnin kyläilylle neiti Liskotytölle. Tyyppi sattuu olemaan erittäin hulluna kaikenlaisiin matelijoihin lohikäärmeisiin yms. sekä jotenkin hänen sisustuksestaan sai sellaisen kuvan, että hän olisi mieltynyt myös tiikereihin. Reissu oli outo kokemus. Minut peitettiin pehmoleluihin ja luettiin mangaa. Sitten laskettiin hänen rahansa (320,20 + tilillä kuulemma 2,5 tuhatta) enkä ollut yhtään kateellinen. Sitten laskettiin minkä arvoisia hänen mangansa ovat yhteensä. Karkeana arviona saimme tulokseksi 1034,45. Sitten pelattiin shakkia ja minä omaksi yllätyksekseni voitin Hetuskan. ^^ Syötiin korvapuustia ja sitten vähän tutkailtiin Sims-peliä.
Tyttöparan äiti on jokseenkin mielisairas. Mutta kuulemma mukava ja osaa ennustaa korteista yms. Hänellä on kaksi vanhempaa velipuolta (ilmeisesti yli 20) ja pienempiä velipuoliakin. Vain vanhimmat veljet taitavat olla ihan veljekset. Nyt tuo neiti asuu yksin isänsä kanssa ja nauttii satunnaisista veljiensä vierailuista. Hänellä ei ole paljon ystäviä, mutta hänen luokallaan on niin vähän tyttöjä, että nuo omituisuuksistaan huolimatta pitävät yhtä. Tänä keväänä hän on menossa leikkaukseen, jossa suoristetaan hänen selkärankansa. Eivät ole tasan jakautuneet onnenomenat.
Sain lainata Kingdom Heartseja. Ja sain vielä varmistuksen siihen, että jos ostan oman Sims 2-lisäosan, saan lainata sitä perusosaa ja muitakin lisäosia. Kiva tyyppi. Välillä vähän väkivaltainen, mutta eikös me kaikki joskus?
Yritän roolipelata, vaan kaikki pelit, missä olen jumittaa. Ymmärränhän minä, että joillakuilla on myös oma elämä. Harmittaa vaan, että kaikki haluaa elää samaan aikaan. Nyyh. Nyt tuntuu, että vuosi meni liian nopeasti. Ymmärsin vasta, ettö olen jo kolmosjaksossa yhdeksättä luokkaa. Enää viitisen kuukautta koulua jäljellä. Sitten tulee se pelätty lopputodistus, jonka numerot määräävät onnistuiko vai ei. Saan sydärin, jos yksikin väärä numero on kasi. Kaikki tuppaa ajattelemaan, että ihminen on hikke jos hänen keskiarvonsa on yli ysin, niin kuin minulla. Ne vaan unohtaa kaikki ne paineet mitä siitä tulee, kun pitää jatkossakin menestyä hyvin. Keskitasoisen arki on ihana.
Minun pitäisi tehdä se köksän esitelmä valmiiksi...
Billy Talentilta Devil in a midnight mass ja Fallen leaves, kiit-toos.
Kaverilleni oli hieman hankalahko löytää. Minä ja
hetuska menimme spontaanisti 4 tunnin kyläilylle neiti Liskotytölle. Tyyppi sattuu olemaan erittäin hulluna kaikenlaisiin matelijoihin lohikäärmeisiin yms. sekä jotenkin hänen sisustuksestaan sai sellaisen kuvan, että hän olisi mieltynyt myös tiikereihin. Reissu oli outo kokemus. Minut peitettiin pehmoleluihin ja luettiin mangaa. Sitten laskettiin hänen rahansa (320,20 + tilillä kuulemma 2,5 tuhatta) enkä ollut yhtään kateellinen. Sitten laskettiin minkä arvoisia hänen mangansa ovat yhteensä. Karkeana arviona saimme tulokseksi 1034,45. Sitten pelattiin shakkia ja minä omaksi yllätyksekseni voitin Hetuskan. ^^ Syötiin korvapuustia ja sitten vähän tutkailtiin Sims-peliä. Tyttöparan äiti on jokseenkin mielisairas. Mutta kuulemma mukava ja osaa ennustaa korteista yms. Hänellä on kaksi vanhempaa velipuolta (ilmeisesti yli 20) ja pienempiä velipuoliakin. Vain vanhimmat veljet taitavat olla ihan veljekset. Nyt tuo neiti asuu yksin isänsä kanssa ja nauttii satunnaisista veljiensä vierailuista. Hänellä ei ole paljon ystäviä, mutta hänen luokallaan on niin vähän tyttöjä, että nuo omituisuuksistaan huolimatta pitävät yhtä. Tänä keväänä hän on menossa leikkaukseen, jossa suoristetaan hänen selkärankansa. Eivät ole tasan jakautuneet onnenomenat.
Sain lainata Kingdom Heartseja. Ja sain vielä varmistuksen siihen, että jos ostan oman Sims 2-lisäosan, saan lainata sitä perusosaa ja muitakin lisäosia. Kiva tyyppi. Välillä vähän väkivaltainen, mutta eikös me kaikki joskus?
Yritän roolipelata, vaan kaikki pelit, missä olen jumittaa. Ymmärränhän minä, että joillakuilla on myös oma elämä. Harmittaa vaan, että kaikki haluaa elää samaan aikaan. Nyyh. Nyt tuntuu, että vuosi meni liian nopeasti. Ymmärsin vasta, ettö olen jo kolmosjaksossa yhdeksättä luokkaa. Enää viitisen kuukautta koulua jäljellä. Sitten tulee se pelätty lopputodistus, jonka numerot määräävät onnistuiko vai ei. Saan sydärin, jos yksikin väärä numero on kasi. Kaikki tuppaa ajattelemaan, että ihminen on hikke jos hänen keskiarvonsa on yli ysin, niin kuin minulla. Ne vaan unohtaa kaikki ne paineet mitä siitä tulee, kun pitää jatkossakin menestyä hyvin. Keskitasoisen arki on ihana.
Minun pitäisi tehdä se köksän esitelmä valmiiksi...
Billy Talentilta Devil in a midnight mass ja Fallen leaves, kiit-toos.
Linkki | Jätä vastaus tähän | Add to Memories | Tell a Friend
EATrax
tammik. 5., 2008 | 02:01 pm
mood: 
busy
music: Beatsteaks - Atomic Love
Sorry, ei tänään.
Nyt en tarjoa teille muuta kuin mukavan listan muutamista EA:n peleissä esiintyvistä lauluista:
(kaikki lähinnä NHL 06:sta ^^)
# Rock 'N' Roll Soldiers - Flag Song
# Fall Out Boy - Our Lawyer Told Us
# Ok Go - Do What You Want
# Billy Talent - Red Flag
# Mando Diao - Down In The Past
# Beatsteaks - Atomic Love
# The Dead 60s - Riot Radio
Olkaa hyvät ja kuunnelkaa, jos noita löydätte netin syövereistä tai teillä on pelejä, joista noita löytyypi. Hyvää päivää.
Minun pitää ensi kerralla kirjoittaa pidempi...
Nyt en tarjoa teille muuta kuin mukavan listan muutamista EA:n peleissä esiintyvistä lauluista:
(kaikki lähinnä NHL 06:sta ^^)
# Rock 'N' Roll Soldiers - Flag Song
# Fall Out Boy - Our Lawyer Told Us
# Ok Go - Do What You Want
# Billy Talent - Red Flag
# Mando Diao - Down In The Past
# Beatsteaks - Atomic Love
# The Dead 60s - Riot Radio
Olkaa hyvät ja kuunnelkaa, jos noita löydätte netin syövereistä tai teillä on pelejä, joista noita löytyypi. Hyvää päivää.
Minun pitää ensi kerralla kirjoittaa pidempi...
Linkki | Jätä vastaus tähän | Add to Memories | Tell a Friend
American pie
tammik. 4., 2008 | 04:42 pm
mood: 
ecstatic
music: Bye Bye Miss American Pie - Don McLean
Klassikko, jota ei pidä ohittaa.
A long, long time ago...
I can still remember
How that music used to make me smile.
And I knew if I had my chance
That I could make those people dance
And, maybe, they'd be happy for a while.
But february made me shiver
With every paper I'd deliver.
Bad news on the doorstep;
I couldn't take one more step.
I can't remember if I cried
When I read about his widowed bride,
But something touched me deep inside
The day the music died.
So bye-bye, miss american pie.
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
And them good old boys were drinkin' whiskey and rye
Singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Did you write the book of love,
And do you have faith in God above,
If the Bible tells you so?
Do you believe in rock 'n roll,
Can music save your mortal soul,
And can you teach me how to dance real slow?
Well, I know that you're in love with him
`cause I saw you dancin' in the gym.
You both kicked off your shoes.
Man, I dig those rhythm and blues.
I was a lonely teenage broncin' buck
With a pink carnation and a pickup truck,
But I knew I was out of luck
The day the music died.
I started singin',
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Now for ten years we've been on our own
And moss grows fat on a rollin' stone,
But that's not how it used to be.
When the jester sang for the king and queen,
In a coat he borrowed from james dean
And a voice that came from you and me,
Oh, and while the king was looking down,
The jester stole his thorny crown.
The courtroom was adjourned;
No verdict was returned.
And while lennon read a book of marx,
The quartet practiced in the park,
And we sang dirges in the dark
The day the music died.
We were singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Helter skelter in a summer swelter.
The birds flew off with a fallout shelter,
Eight miles high and falling fast.
It landed foul on the grass.
The players tried for a forward pass,
With the jester on the sidelines in a cast.
Now the half-time air was sweet perfume
While the sergeants played a marching tune.
We all got up to dance,
Oh, but we never got the chance!
`cause the players tried to take the field;
The marching band refused to yield.
Do you recall what was revealed
The day the music died?
We started singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Oh, and there we were all in one place,
A generation lost in space
With no time left to start again.
So come on: jack be nimble, jack be quick!
Jack flash sat on a candlestick
Cause fire is the devil's only friend.
Oh, and as I watched him on the stage
My hands were clenched in fists of rage.
No angel born in hell
Could break that satan's spell.
And as the flames climbed high into the night
To light the sacrificial rite,
I saw satan laughing with delight
The day the music died
He was singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
I met a girl who sang the blues
And I asked her for some happy news,
But she just smiled and turned away.
I went down to the sacred store
Where I'd heard the music years before,
But the man there said the music wouldn't play.
And in the streets: the children screamed,
The lovers cried, and the poets dreamed.
But not a word was spoken;
The church bells all were broken.
And the three men I admire most:
The father, son, and the holy ghost,
They caught the last train for the coast
The day the music died.
And they were singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
And them good old boys were drinkin' whiskey and rye
Singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
They were singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
Singin', "this'll be the day that I die."
Tiimarissa on alennus, kaikki -50%, täytyy käydä. Ja tällä kertaa ei ikävä kyllä lisäyksiä musiikkiin, onhan tuolla yläpuolella teille tarpeeksi. :3
A long, long time ago...
I can still remember
How that music used to make me smile.
And I knew if I had my chance
That I could make those people dance
And, maybe, they'd be happy for a while.
But february made me shiver
With every paper I'd deliver.
Bad news on the doorstep;
I couldn't take one more step.
I can't remember if I cried
When I read about his widowed bride,
But something touched me deep inside
The day the music died.
So bye-bye, miss american pie.
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
And them good old boys were drinkin' whiskey and rye
Singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Did you write the book of love,
And do you have faith in God above,
If the Bible tells you so?
Do you believe in rock 'n roll,
Can music save your mortal soul,
And can you teach me how to dance real slow?
Well, I know that you're in love with him
`cause I saw you dancin' in the gym.
You both kicked off your shoes.
Man, I dig those rhythm and blues.
I was a lonely teenage broncin' buck
With a pink carnation and a pickup truck,
But I knew I was out of luck
The day the music died.
I started singin',
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Now for ten years we've been on our own
And moss grows fat on a rollin' stone,
But that's not how it used to be.
When the jester sang for the king and queen,
In a coat he borrowed from james dean
And a voice that came from you and me,
Oh, and while the king was looking down,
The jester stole his thorny crown.
The courtroom was adjourned;
No verdict was returned.
And while lennon read a book of marx,
The quartet practiced in the park,
And we sang dirges in the dark
The day the music died.
We were singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Helter skelter in a summer swelter.
The birds flew off with a fallout shelter,
Eight miles high and falling fast.
It landed foul on the grass.
The players tried for a forward pass,
With the jester on the sidelines in a cast.
Now the half-time air was sweet perfume
While the sergeants played a marching tune.
We all got up to dance,
Oh, but we never got the chance!
`cause the players tried to take the field;
The marching band refused to yield.
Do you recall what was revealed
The day the music died?
We started singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
Oh, and there we were all in one place,
A generation lost in space
With no time left to start again.
So come on: jack be nimble, jack be quick!
Jack flash sat on a candlestick
Cause fire is the devil's only friend.
Oh, and as I watched him on the stage
My hands were clenched in fists of rage.
No angel born in hell
Could break that satan's spell.
And as the flames climbed high into the night
To light the sacrificial rite,
I saw satan laughing with delight
The day the music died
He was singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
And singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
I met a girl who sang the blues
And I asked her for some happy news,
But she just smiled and turned away.
I went down to the sacred store
Where I'd heard the music years before,
But the man there said the music wouldn't play.
And in the streets: the children screamed,
The lovers cried, and the poets dreamed.
But not a word was spoken;
The church bells all were broken.
And the three men I admire most:
The father, son, and the holy ghost,
They caught the last train for the coast
The day the music died.
And they were singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
And them good old boys were drinkin' whiskey and rye
Singin', "this'll be the day that I die.
"this'll be the day that I die."
They were singing,
"bye-bye, miss american pie."
Drove my chevy to the levee,
But the levee was dry.
Them good old boys were drinkin' whiskey and rye
Singin', "this'll be the day that I die."
Tiimarissa on alennus, kaikki -50%, täytyy käydä. Ja tällä kertaa ei ikävä kyllä lisäyksiä musiikkiin, onhan tuolla yläpuolella teille tarpeeksi. :3
Linkki | Jätä vastaus tähän | Add to Memories | Tell a Friend
Café au lait
tammik. 3., 2008 | 07:45 pm
mood: 
tired
music: The Ark - Prayer for the weekend
Qu'est-ce que vous voulez?
Minun pitäisi siirtää tämä hetkellisesti kestänyt pitkäjänteisyyteni myös läksyjen tekoon, sillä saan vähän väliä olla kopioimassa kavereitteni läksyjä. Minun pitäisi antaa heille jokin lahja siitä hyvästä. Minun pitäisi ostaa yhdelle kaverille purkkapussi, sillä olemme koko ajan saaneet häneltä purkkaa, kun kenelläkään ei ole omia. Ehkä he ovat leppyneet ajan mittaan, kun olen tarjonnut heille vastauksia tunnilla, erityisesti ruotsissa ja enkussa. Taidan olla kaveriporukastani se, jolla on paras kielipää.
Kotitaloutta. Olen huonontunut siinä koko ajan sen jälkeen, kun minulla vaihtui opettaja ja ryhmä. Pöydässäni oli pomottaja, hidasälyinen ja yksinkertaisesti idiootti, joka luulee olevansa fiksu. Tuolla kyseisellä jätkällä ei taida olla kaikki kotona ja sen takia säälin sen verran kuin kärsivällisyyteni kestää. Ryhmiä vaihdettiin, ja tadah, olin taas tuon hyypän kanssa, mainitsemani hidasälyisen ystäväni (hyvä tyyppi, mutta hidas sytytys ja nauraa sille itsekin) sekä tytön, jolla oli käsi paketissa 6 ensimmäistä kertaa. Teimme kahvia (keitetään vettä, lisätään caramel cappuccino jauhe, maitoa, vaniljakastiketta ja voilá), croissantteja (purkki auki, taikinat pellille, rullataan taikinat, paistetaan 10-15 min) ja appelsiinimehua (mehu kannuun ja appelsiiniviipale lasinreunaan). Kuulostaa helpolta vai mitä? Ei ollut. Tämä hyyppä kaataa mehun kannuun, ei älyä lantrata, vaikka ope sitä painotti, että mehu riittäisi. Tekee appelsiinista lohkoja viipaleiden sijaanja vain itselleen. Muistutan, että muillekin on laitettava viipaleet. Meinasin itkeä. Käsipakettityttö tekee ihan mainiot croissantit. Minä ja neiti Hidassytytys keitämme veden ja katamme pöydän jokseenkin hitaasti hänen hitaan ajattelunsa ja minun yksinkertaisen väsyneisyyteni takia. Herra Hyyppä maistaa kahvijauhetta sormella eikä yhtään ajattele,että meidän muidenkin on vielä otettava siitä. Minä tiskaan ja päivittelen kuinka ihmeessä hyyppä on voinut käyttää neljä veistä appelsiinin viipaloimiseen. Emme näe koko hyyppää. Hyyppä istuu ruokakärryssä eteisessä. Kehoitan häntä kohteliaasti pesemään käyttämänsä työlaudan. Suurissa altaissa, ei minun tiskipaikallani! Muut ottavat rennosti ja minä tiskaan. Menemme pöytiin valmiina syömään. Hyyppä ojentelee jalkojaan minua kohti, venyttelee, keikkuu ja yksinkertaisesti näyttää vastenmieliseltä. Selviämme jotekuten. Jälkitöiden teko jää lähinnä minun kontolleni. Siinäpä vasta ihana kotitaloustunti!
Ja minä vihaan kahvia. Join tunnilla melkein pelkkää maitoa ja vaniljakastiketta sen päällä. Tee on niiiin paljon parempaa. Ymmärrän kuitenkin kahvinjuojia, sillä myös siinä tervassa on ihanaa kofeiinia, joka herättää aamuun seitsemän tunnin unen jälkeen. Olen unelias, mitä sitten?? Jos olette maistaneet Sadepäivän iloa, tiedätte mikä on lempiteetäni. Earl Grayn saralla se taitaapi olla Russian. Teen kanssa sopivat vallan mainiosti Safari suklaakeksit. Ja minua ei ole palkattu mainostamaan näitä tuotteita, sattuvat vaan olemaan lemppareitani. ^^ Listalle lisätään ruotsalaisverta: The Ark - Worrying kind ja Prayer of the weekend.
Minun olisi pitänyt ottaa ATK.
Minun pitäisi siirtää tämä hetkellisesti kestänyt pitkäjänteisyyteni myös läksyjen tekoon, sillä saan vähän väliä olla kopioimassa kavereitteni läksyjä. Minun pitäisi antaa heille jokin lahja siitä hyvästä. Minun pitäisi ostaa yhdelle kaverille purkkapussi, sillä olemme koko ajan saaneet häneltä purkkaa, kun kenelläkään ei ole omia. Ehkä he ovat leppyneet ajan mittaan, kun olen tarjonnut heille vastauksia tunnilla, erityisesti ruotsissa ja enkussa. Taidan olla kaveriporukastani se, jolla on paras kielipää.
Kotitaloutta. Olen huonontunut siinä koko ajan sen jälkeen, kun minulla vaihtui opettaja ja ryhmä. Pöydässäni oli pomottaja, hidasälyinen ja yksinkertaisesti idiootti, joka luulee olevansa fiksu. Tuolla kyseisellä jätkällä ei taida olla kaikki kotona ja sen takia säälin sen verran kuin kärsivällisyyteni kestää. Ryhmiä vaihdettiin, ja tadah, olin taas tuon hyypän kanssa, mainitsemani hidasälyisen ystäväni (hyvä tyyppi, mutta hidas sytytys ja nauraa sille itsekin) sekä tytön, jolla oli käsi paketissa 6 ensimmäistä kertaa. Teimme kahvia (keitetään vettä, lisätään caramel cappuccino jauhe, maitoa, vaniljakastiketta ja voilá), croissantteja (purkki auki, taikinat pellille, rullataan taikinat, paistetaan 10-15 min) ja appelsiinimehua (mehu kannuun ja appelsiiniviipale lasinreunaan). Kuulostaa helpolta vai mitä? Ei ollut. Tämä hyyppä kaataa mehun kannuun, ei älyä lantrata, vaikka ope sitä painotti, että mehu riittäisi. Tekee appelsiinista lohkoja viipaleiden sijaanja vain itselleen. Muistutan, että muillekin on laitettava viipaleet. Meinasin itkeä. Käsipakettityttö tekee ihan mainiot croissantit. Minä ja neiti Hidassytytys keitämme veden ja katamme pöydän jokseenkin hitaasti hänen hitaan ajattelunsa ja minun yksinkertaisen väsyneisyyteni takia. Herra Hyyppä maistaa kahvijauhetta sormella eikä yhtään ajattele,että meidän muidenkin on vielä otettava siitä. Minä tiskaan ja päivittelen kuinka ihmeessä hyyppä on voinut käyttää neljä veistä appelsiinin viipaloimiseen. Emme näe koko hyyppää. Hyyppä istuu ruokakärryssä eteisessä. Kehoitan häntä kohteliaasti pesemään käyttämänsä työlaudan. Suurissa altaissa, ei minun tiskipaikallani! Muut ottavat rennosti ja minä tiskaan. Menemme pöytiin valmiina syömään. Hyyppä ojentelee jalkojaan minua kohti, venyttelee, keikkuu ja yksinkertaisesti näyttää vastenmieliseltä. Selviämme jotekuten. Jälkitöiden teko jää lähinnä minun kontolleni. Siinäpä vasta ihana kotitaloustunti!
Ja minä vihaan kahvia. Join tunnilla melkein pelkkää maitoa ja vaniljakastiketta sen päällä. Tee on niiiin paljon parempaa. Ymmärrän kuitenkin kahvinjuojia, sillä myös siinä tervassa on ihanaa kofeiinia, joka herättää aamuun seitsemän tunnin unen jälkeen. Olen unelias, mitä sitten?? Jos olette maistaneet Sadepäivän iloa, tiedätte mikä on lempiteetäni. Earl Grayn saralla se taitaapi olla Russian. Teen kanssa sopivat vallan mainiosti Safari suklaakeksit. Ja minua ei ole palkattu mainostamaan näitä tuotteita, sattuvat vaan olemaan lemppareitani. ^^ Listalle lisätään ruotsalaisverta: The Ark - Worrying kind ja Prayer of the weekend.
Minun olisi pitänyt ottaa ATK.
Linkki | Jätä vastaus tähän | Add to Memories | Tell a Friend
Kiinankaali-ananas-kurkku-herne.
tammik. 2., 2008 | 05:17 pm
mood: optimistic
music: The Hoosiers - Goodbye Mister A
Päivää vaan teillekin.
Ja ihan totta, tuollaista salaattia meillä oli tänään koulussa. Oli älyttömän hyvää niihin porkka-raejuusto-viritelmiin verrattuna. Tavallista parempia lihapulliakin, ei ollut sellaista inhaa kökköä kastiketta. Perunamuusi oli sitä samaa vanhaa jauhoa.
Ah, olen jälleen inspiroitunut MaryMagdalenen ihanista vaattehista. Nättejä, söpöjä ja ihania. Juuri tuon takia olisi ihana olla lolita. Mutta tyydyn edelleen tarkkailemaan kauempaa, nuo merkkivaatteet maksavat mansikoita. Ja en tiedä sopisinko japanilaismittoihin. Mutta on ne vaan niiiin suloisia.
Olen ajatellut hajuvesiä. En ole löytänyt mitään itselleni sopivaa, sillä haluaisin jotain vaniljantuoksuista ja siinä pitäisi olla todella ihana pullo. Sellainen pienehkö, siro, koristeellinen, ehkä mattalasia tai jotain lasiin kaiverrettua pitsikuviointia. Ja sellainen "pallo" mistä puristetaan, niin se suihkauttaa... Vähän sellainen kuin kaverini äidillä on ollut ja vähän sen tuoksuinen mitä äidilläni on nyt. Mitä häiritsee se, että yhteen hajuveteen lisätään monen monta eri tuoksua, että ne menevät täysin sekaisin ja saattavat tuoksua joltain ihan muulta kuin on odottanut. Simppeli vanilja.
Haluan muuttaa tyyliäni. Uusi hius- ja vaatetyyli. Sellaiset kultaiset enkelikiharat. Vaatteita, joissa on vaikutteita 1800-luvulta. Niin kuin suomennettua lolitaa. :3 Puhvihihoja, yksivärisiä mekkoja pitseillä, sellaiset nyörityskengät, rusetteja... Sitten osaisin varmaan soittaa viulua, pianoa ja mitä vain haluan. Osaisin maalata kuin aito 1800-luvun nainen. Osaisin tanssia sillai hienosti. <3 Ne ehkei kumminkaan. Mutta voisin opetella. Ja kirjoittaisin käsin musteella ja sulkakynällä pitkiä kirjeitä. ^^
Joo, mä haluun olla leidi.
Lisätään The Hoosierilta Goodbye Mister A ja Orsonilta Ain't No Party.
Ja ihan totta, tuollaista salaattia meillä oli tänään koulussa. Oli älyttömän hyvää niihin porkka-raejuusto-viritelmiin verrattuna. Tavallista parempia lihapulliakin, ei ollut sellaista inhaa kökköä kastiketta. Perunamuusi oli sitä samaa vanhaa jauhoa.
Ah, olen jälleen inspiroitunut MaryMagdalenen ihanista vaattehista. Nättejä, söpöjä ja ihania. Juuri tuon takia olisi ihana olla lolita. Mutta tyydyn edelleen tarkkailemaan kauempaa, nuo merkkivaatteet maksavat mansikoita. Ja en tiedä sopisinko japanilaismittoihin. Mutta on ne vaan niiiin suloisia.
Olen ajatellut hajuvesiä. En ole löytänyt mitään itselleni sopivaa, sillä haluaisin jotain vaniljantuoksuista ja siinä pitäisi olla todella ihana pullo. Sellainen pienehkö, siro, koristeellinen, ehkä mattalasia tai jotain lasiin kaiverrettua pitsikuviointia. Ja sellainen "pallo" mistä puristetaan, niin se suihkauttaa... Vähän sellainen kuin kaverini äidillä on ollut ja vähän sen tuoksuinen mitä äidilläni on nyt. Mitä häiritsee se, että yhteen hajuveteen lisätään monen monta eri tuoksua, että ne menevät täysin sekaisin ja saattavat tuoksua joltain ihan muulta kuin on odottanut. Simppeli vanilja.
Haluan muuttaa tyyliäni. Uusi hius- ja vaatetyyli. Sellaiset kultaiset enkelikiharat. Vaatteita, joissa on vaikutteita 1800-luvulta. Niin kuin suomennettua lolitaa. :3 Puhvihihoja, yksivärisiä mekkoja pitseillä, sellaiset nyörityskengät, rusetteja... Sitten osaisin varmaan soittaa viulua, pianoa ja mitä vain haluan. Osaisin maalata kuin aito 1800-luvun nainen. Osaisin tanssia sillai hienosti. <3 Ne ehkei kumminkaan. Mutta voisin opetella. Ja kirjoittaisin käsin musteella ja sulkakynällä pitkiä kirjeitä. ^^
Joo, mä haluun olla leidi.
Lisätään The Hoosierilta Goodbye Mister A ja Orsonilta Ain't No Party.
Linkki | Jätä vastaus tähän | Add to Memories | Tell a Friend
Long road to ruin
tammik. 1., 2008 | 05:37 pm
mood: calm
music: Foo Fighters - Long road to ruin
Moi, oletko nähnyt hirveäni?
Uutta vuotta juhlittiin kello puoli kolmeen. Minä olin vetäytynyt sänkyyn, mutta viestittelin kaverini kanssa.
Ympäristö täyttyi sumun jälkeen savusta, mikä ei ollut ihan niin mukava vaihdos. Mutta kaikki kauniit värit, sininen, violetti, vihreä, valkoinen, oranssi, punainen... Pauke kävi kovana. Taistelin sitä vastaan nahkavanttuut korvilla, mutta väsyin siihen puolilta öin. Nyt olen 100% varma, että kuuloni on vioittunut ainakin kesäkuuhun asti. Minusta tuntui, kuin olisin elänyt koko illan pähkinöitä syöden ja kotikaljaa juoden. (Olisiko joukossa ollut väkevämpääkin, en tiedä ^^) Olo oli kyllä yöllä sen mukainen ja pääsin aamulla ylös vasta yhdentoista aikaan, vaikka toisin olin suunnitellut.
Menin tämän kyseisen ja rakkaan ystäväni luokse puoli yksi. Meidän piti edistää sarjakuva-projektia, mutta siihenhän se jäi. Takapakkia otettiin pikkupätkä ja loppuaika tehtiin hänellekin nopsasti livejournal-käyttäjätunnus --->hetuska. Tyttöparka ei taida tietää mihin on joutunut. Mokoma valitti mukamas pienestä fontista, sehän on vain suloisen pikkuruinen! Sen jälkeen me pelasimme sivistävää Neopetsiä.
Uusia helmiä kokoelmiini:
~ Foo Fighters - Long road to ruin
~ Foo Fighters - The Pretender
~ Santana feat. Chad Kroeger - Into the night
~ Don McLean - Bye bye miss american pie
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008!
Uutta vuotta juhlittiin kello puoli kolmeen. Minä olin vetäytynyt sänkyyn, mutta viestittelin kaverini kanssa.
Ympäristö täyttyi sumun jälkeen savusta, mikä ei ollut ihan niin mukava vaihdos. Mutta kaikki kauniit värit, sininen, violetti, vihreä, valkoinen, oranssi, punainen... Pauke kävi kovana. Taistelin sitä vastaan nahkavanttuut korvilla, mutta väsyin siihen puolilta öin. Nyt olen 100% varma, että kuuloni on vioittunut ainakin kesäkuuhun asti. Minusta tuntui, kuin olisin elänyt koko illan pähkinöitä syöden ja kotikaljaa juoden. (Olisiko joukossa ollut väkevämpääkin, en tiedä ^^) Olo oli kyllä yöllä sen mukainen ja pääsin aamulla ylös vasta yhdentoista aikaan, vaikka toisin olin suunnitellut.
Menin tämän kyseisen ja rakkaan ystäväni luokse puoli yksi. Meidän piti edistää sarjakuva-projektia, mutta siihenhän se jäi. Takapakkia otettiin pikkupätkä ja loppuaika tehtiin hänellekin nopsasti livejournal-käyttäjätunnus --->
hetuska. Tyttöparka ei taida tietää mihin on joutunut. Mokoma valitti mukamas pienestä fontista, sehän on vain suloisen pikkuruinen! Sen jälkeen me pelasimme sivistävää Neopetsiä. Uusia helmiä kokoelmiini:
~ Foo Fighters - Long road to ruin
~ Foo Fighters - The Pretender
~ Santana feat. Chad Kroeger - Into the night
~ Don McLean - Bye bye miss american pie
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008!
Linkki | Jätä vastaus tähän | Add to Memories | Tell a Friend
Uudenvuoden lupaus
jouluk. 31., 2007 | 02:52 pm
mood: 
determined
music: PMMP - Poika
Hei te kaikki ihmiset.
Minä olen tehnyt uudenvuoden lupaukseni. Minä aion sitkeästi kirjoittaa tätä blogia ainakin kokonaisen vuoden. Aion siis kehittää pitkäjänteisyyttäni aika lailla. Toivottavasti pystyn siihen, sillä minua hävettää jos jätän tämänkin kesken. Mutta siihen te harvat lukijat voitte auttaa.
Minulla ei niinkään ole IRL-kavereita, jotka surffailisivat samoissa netin syövereissä kuin minä. Minulla ei ole edes vakituisia nettikavereita. Mutta aion pysyä positiivisena. Jos ette vielä profiiliini tutustuneet, niin toistan, vihaan täydestä sydämestäni angst-blogeja ja vitutusblogeja. Ne saavat myös lukijat voimaan pahoin. Miksi ihmiset haluavat purkaa tunteitaan internetissä kaikkien edessä? Sehän on sama asia kuin julistaisi angstinsa keskellä koulun ruokalaa. Hullut ja epätoivoiset.
Uudenvuoden paras puoli on se uuden lehden kääntäminen. Voi aloittaa alusta. Raketit, tinan valamiset ja muut perinteet eivät niinkään viehätä minua. Haluan mennä aikaisin nukkumaan, sillä olen koheltanut unirytmini kanssa koko joululoman.
Tänään olen verrattain melankolinen ja väsynyt. Silti minusta tuntuu ihanalta kirjoittaa. Rakastan kirjoittamista. Koneen näppäinten ääntä. En edes osaa kymmensormijärjestelmää, mutta olen ylpeä nykyisestä kirjoitusvauhdistani. Tutkailen fontteja ja värejä. Valitsen pienen kokonumeron. Mielessäni pyörii kolme novellin aihetta, mutta haluan säilöä ne ensi vuoteen. Haluan maustaa niitä mielessäni niin paljon, että pystyisin kirjoittamaan ne yhdeltä istumalta. Ihailen kaikkia kirjoittajia. Ahnehdin itselleni uusia kirjoja luettavaksi.
Haluaisin keittää teetä kuppiin, jota ei koskaan tarvitsisi täyttää uudelleen. Ostaa keksipaketin, joka ei koskaan loppuisi. Syödä suklaata, joka ei vähenisi ollenkaan. Istua vanhassa nojatuolissa, johon ovat kiinnittyneet kaikki ihanat hajuvesien tuoksut ja muistot menneisyydestä. Käpertyä pehmeän ja paksun viltin alle. Olla lempimän hehkulampun valossa. Lukea kaikki maailman kirjat ja rakastua niihin yhä uudelleen.
Minun pitäisi lukea Raamattu.
Minä olen tehnyt uudenvuoden lupaukseni. Minä aion sitkeästi kirjoittaa tätä blogia ainakin kokonaisen vuoden. Aion siis kehittää pitkäjänteisyyttäni aika lailla. Toivottavasti pystyn siihen, sillä minua hävettää jos jätän tämänkin kesken. Mutta siihen te harvat lukijat voitte auttaa.
Minulla ei niinkään ole IRL-kavereita, jotka surffailisivat samoissa netin syövereissä kuin minä. Minulla ei ole edes vakituisia nettikavereita. Mutta aion pysyä positiivisena. Jos ette vielä profiiliini tutustuneet, niin toistan, vihaan täydestä sydämestäni angst-blogeja ja vitutusblogeja. Ne saavat myös lukijat voimaan pahoin. Miksi ihmiset haluavat purkaa tunteitaan internetissä kaikkien edessä? Sehän on sama asia kuin julistaisi angstinsa keskellä koulun ruokalaa. Hullut ja epätoivoiset.
Uudenvuoden paras puoli on se uuden lehden kääntäminen. Voi aloittaa alusta. Raketit, tinan valamiset ja muut perinteet eivät niinkään viehätä minua. Haluan mennä aikaisin nukkumaan, sillä olen koheltanut unirytmini kanssa koko joululoman.
Tänään olen verrattain melankolinen ja väsynyt. Silti minusta tuntuu ihanalta kirjoittaa. Rakastan kirjoittamista. Koneen näppäinten ääntä. En edes osaa kymmensormijärjestelmää, mutta olen ylpeä nykyisestä kirjoitusvauhdistani. Tutkailen fontteja ja värejä. Valitsen pienen kokonumeron. Mielessäni pyörii kolme novellin aihetta, mutta haluan säilöä ne ensi vuoteen. Haluan maustaa niitä mielessäni niin paljon, että pystyisin kirjoittamaan ne yhdeltä istumalta. Ihailen kaikkia kirjoittajia. Ahnehdin itselleni uusia kirjoja luettavaksi.
Haluaisin keittää teetä kuppiin, jota ei koskaan tarvitsisi täyttää uudelleen. Ostaa keksipaketin, joka ei koskaan loppuisi. Syödä suklaata, joka ei vähenisi ollenkaan. Istua vanhassa nojatuolissa, johon ovat kiinnittyneet kaikki ihanat hajuvesien tuoksut ja muistot menneisyydestä. Käpertyä pehmeän ja paksun viltin alle. Olla lempimän hehkulampun valossa. Lukea kaikki maailman kirjat ja rakastua niihin yhä uudelleen.
Minun pitäisi lukea Raamattu.